Tuijan Blogi

tiistaina, joulukuuta 27, 2005

Joulu tuli ja meni


Minä Tero kirjoitan Tuijan puolesta tässä ja nyt koska koiramme Rita on tullut tiensä päähän, elikä viemme tänään Ritan eläinlääkärille.
En kirjoita sen enenmpää koska suru on meillä läsnä nyt ja se ankeus vielä edessä.
Toivon Tuijalle jaksamista tästä eteen päin.
Rakkain terveisin Tero.

6 kommenttia:

  • 27.12.05 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

    Tuija ystäväni!
    Koko sydämestäni otan osaa murheeseesi ja suruun Rita-hauvan poismenon johdosta:(( Tuntuu ettei löydy sanoja, mutta tärkeintä on että tiedät että olette ajatuksissani ja toivon voimia ja jaksamista! Ota ensin päivä kerrallaan ja sitten kun pahin tuska ja suru edes vähän hellittää, jaksaa ottaa voimia jo sitten niistä kaikista muistoista, mitä rakas koiranne on vuosien aikana teille antanut ja jättänyt.
    Itku tulee minullakin aivan kun ajattelen nyt tätä kaikkea, minkä edessä olette ja tunnen itsekin kaiken oikein tuskana. Tiedän mitä on luopuminen rakkaista:(
    Ajatuksin olen tukena täältä kaukaa ja lähetän lohduttavimmat halaukset.

     
  • 27.12.05 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

    Olipa ikävä uutinen.....lemmikin menetys on aina niin raskasta....
    Otan sydämestäni osaa suruunne.

    http://www.indigo.org/rainbowbridge_ver2.html

     
  • 27.12.05 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

    Rita koiramme nukkui pois 20:30
    Tuija ei pysty nyt oikein kommentoimaan....Terveisin Tero

     
  • 27.12.05 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

    Ajatuksin luonanne ja surussa ja ikävässä myötäeläen:(

     
  • 27.12.05 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

    Osanottomme ja voimia *hali* Olen täällä, jos tarvitset juttuseuraa. Vaikka keskellä yötä.

     
  • 28.12.05 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

    Uusi aamu ja päivä, ei uni meinannut illalla tulla, ajatukset oli vain siellä teidän luonanne ja nyt aamulla ensimmäisenä.
    Tiedämme, ettei surua paloiksi saa, osamme silti tahtoisimme kantaa.
    Hiljaa tukea, lohduttaa,
    aikaan, jolloin lohduttomuus katoaa ja ikävä ja muistot sijan saa.
    Tiedätkö Tuija, tämä värssy on ollut mielessäni lukemattomat kerrat tänä kuluvana vuotena.
    Voimia ja jaksamista, huominen tulee ja jokaisen huomisen myötä suru hellittää otettaan.
    Lohduttavin ajatuksin/ Hellu

     

Lähetä kommentti

<< Etusivu