Lapsuuteni joulut :)
En voi olla kirjoittamatta kun tuli mieleeni miten lapsuuteni joulut vietettiin:) Asuimme Espoon Lintuvaarassa omakotitalossa,perheeseemme kuuluivat äiti, isä, isoveli, isosisko ja "lassie"nimeltänsä Kasperi.
Joulusiivoukset katosta lattiaan oli tehtävä koska isä ei vaihtoehtoja antanut, kaappeja myöten siivottiin ja matot pöllytettiin lumihangessa eikä meitä lapsia huvittanut yhtään siivota mutta isän sana oli laki! Isä aina sanoikin että jos ei ole vapaaehtoisia siivomaan niin sitten määrätään mitä kukakin tekee...johan alkoi sovinnolla työnjako siskon ja veljen kanssa:) Äiti leipoi ja teki jouluruoat valmiiksi. Isän kanssa haettiin kuusi metsästä ja me lapset se koristeltiin kun isä istui keinutuolissa piippu suussa, kuuseen tuli aidot kynttilät ja oli siinä pipareita ja omenoitakin roikkumassa ja vaikka mitä koristeita. Minulle tuli monesti paha mieli kun Kasperi koiramme aina söi kuusesta piparit ja pelkkä naru jäi vaan roikkumaan, omenoitakin se popsi:))
Inhosin jouluruokia kun pöydässä piti istua monta tuntia ja muutenkin söin kuin lintu,olin jotain 6 vuotias. Ruokailun jälkeen vielä äiti tiskasi ja keitti joulukahvit vaikka me lapset olisimme heti haluneet päästä avaamaan lahjat! Lahjoja saatiin mutta ei mitään hirveitä määriä, inhosin pehmeitä paketteja koska tiesin että siellä on mummun tekemiä villasukkia ja lapasia, kovat paketit oli kivoja kun niissä oli leluja:)
Niinhän se pienenä vaan meni kun lahjat oli avattu niin joulu oli ohi minun mielestä:D
Joulusiivoukset katosta lattiaan oli tehtävä koska isä ei vaihtoehtoja antanut, kaappeja myöten siivottiin ja matot pöllytettiin lumihangessa eikä meitä lapsia huvittanut yhtään siivota mutta isän sana oli laki! Isä aina sanoikin että jos ei ole vapaaehtoisia siivomaan niin sitten määrätään mitä kukakin tekee...johan alkoi sovinnolla työnjako siskon ja veljen kanssa:) Äiti leipoi ja teki jouluruoat valmiiksi. Isän kanssa haettiin kuusi metsästä ja me lapset se koristeltiin kun isä istui keinutuolissa piippu suussa, kuuseen tuli aidot kynttilät ja oli siinä pipareita ja omenoitakin roikkumassa ja vaikka mitä koristeita. Minulle tuli monesti paha mieli kun Kasperi koiramme aina söi kuusesta piparit ja pelkkä naru jäi vaan roikkumaan, omenoitakin se popsi:))
Inhosin jouluruokia kun pöydässä piti istua monta tuntia ja muutenkin söin kuin lintu,olin jotain 6 vuotias. Ruokailun jälkeen vielä äiti tiskasi ja keitti joulukahvit vaikka me lapset olisimme heti haluneet päästä avaamaan lahjat! Lahjoja saatiin mutta ei mitään hirveitä määriä, inhosin pehmeitä paketteja koska tiesin että siellä on mummun tekemiä villasukkia ja lapasia, kovat paketit oli kivoja kun niissä oli leluja:)
Niinhän se pienenä vaan meni kun lahjat oli avattu niin joulu oli ohi minun mielestä:D
lähettänyt Tuija.V @ 20.12.07
4 kommenttia:
20.12.07 ,
Anonyymi kirjoitti...
Hei Tuija !
Olipa mukavaa ja mielenkiintoista lukea lapsuutesi joulusta :)
Niinpä muuten oli meilläkin kuusessa ihan oikeat kynttilät ja niitä vartioitiin sitten visusti, ettei vaan roihahda palamaan koko kuusi ;)
Kotimmehan oli pieni maalaistalo ja kyllä niin elävästi ne joulut on minunkin mieleeni jääneet. Aamulla oli aina tietenkin ensin navettatyöt, missä muuten Kaarina ja minäkin oltiin mukana. Ja kyllä kai me aatonaattona oltiin tehty ne siivot ja perusteellisesti ! Meillä myös matot, ne räsymatot pöllytettiin oikein kunnolla lumikossa ja tehtiin siivot viimeisen päälle.
Aattoaamuna keitettiin sekahedelmäsoppa ja muistan ne tuoksutkin tosi hyvin. Yleensä saunottiin iltaisin, mutta aattona jo heti senjälkeen, kun oltiin radiosta kuunneltu ensin se Turku julistaa joulurauhan. Syötiin iltapäivällä joulupäivällinen, johon aina kuului kauhukseni se lipeäkala :D Siitä en tykkää tänäkään päivänä, sillä muistan että ne lapsuuteni lipeäkalat maistui aivan selvästi lipeältä !!!Ja koska maalaistalo oli ja eläimiä, ne hoidettiin sitten siinä illan puoleen taas ja senjälkeen oli lahjojen jako ja sitten joulukahvit. No lahjoista kai olin samaa mieltä, että pehmeät ei ihan niin kiinnostavilta tuntuneet, mitä kovat paketit, niin ja mikä huvittavinta, saimme usein lahjaksi kokonaisen bostonpullan ja voi että se oli hyvää ja sai kerrankin syödä pullaa enemmänkin kun tarpeekseen, myöskin punainen omena oli melkein aina lahjana ;)) mutta sekin maistui aivan taivaallisen hyvältä !
Kyllä täytyy tunnustaa, että tietynlaista haikeuttakin ne muistot tuo, mutta eivät varmaan koskaan unohdu, sillä silloin tuntui, että oli todellinen joulurauha !
Tunnelmallista loppuviikon jatkoa teille sinne Tapanilaan !
20.12.07 ,
Tuija.V kirjoitti...
Kiitos Hellu,tätä sinun lapsuusjoulua oli ihana lukea:)
Lapsena joulut olivat kivoja niin kauan kun perhe pysyi yhdessä.Isä ja äiti erosivat kun olin 15v.:(
Ihanaa ja mukavaa joulun odotusta Gävleen!
21.12.07 ,
Anonyymi kirjoitti...
No tuohonpa Hellun joulumuisteloon ei minulla ole mitään lisäämistä:)
Huvitti vain Tuijan Kasperi, että popsi koristeet kuusesta:D Jäi sentäs narut:)
Meillä oli kuusessa oikeita karamellejä ja muistan että ainakin yhden sieltä "pihistin", vaan sekin oli niin vanha ettei juuri maistunut miltään.
Vaan mukava näitä lapsuuden joulujakin on muistella.
Mukavaa joulun odotusta Tuija!
21.12.07 ,
Tuija.V kirjoitti...
Hei Kaarina!
Eipäs teillä ole paljon mitää lisättävää Hellun kanssa kun saman katon alla olette joulut viettäneet:)
Kasperi oli sen verran "fiksu" että jätti sentäs narut kuuseen:)
Meillä oli myös jotakin kivikovia karkkeja kuusessa!
Joulua odotellaan:)
Lähetä kommentti
<< Etusivu